Nukuin sunnuntaiaamuna hiukan pidempään kuin normaalisti eli puoli kahdeksaan. Aamupalan ja pakkaustoimien jälkeen lähdin liikkeelle kohti Lyonia noin 9:30. Päivän taival oli hiukan alle 90 kilometriä, joten ajattelin joka tapauksessa olevani perillä hyvissä ajoin. Reitti kulki pääosin Saōne-joen vartta. Polkiessani mietin edellisen päivän nautanavigaattoriideaani. Rodusta voisi siis päätellä yleisen sijainnin. Yksittäisen naudan korvassa olevasta EU-merkistä saisi aivan varmasti tarkan sijainnin jostakin tietokannasta. Ei kun tietokannat avoimeksi ja sovellusta kehittämään. Eivät heittäisi nykyiset navigaattorit enää häränpyllyä.
Ideointini keskeytti ajotien pinnan muutokset, jotka olivat rajuja. Ajoin asfaltin ja perushiekkatien ohella muunmuassa heinikossa, savipinnalla, soratiellä ja oheisessa “mukulakivi”-soratiellä, josta fillari ei oikein tykännyt. Tästä syystä matkavauhti oli ajoittain hidasta, vaikka esimerkiksi suuria nousuja ei tänään ollut.
Ilma oli aika idylinen. Pysähdyin jokivarteen syömään eväitä pikkusillalle, josta katselin näkyykö joessa kaloja. No ei oikein näkynyt, muutamaa sinttiä lukuunottamatta. Matkan varrella oli tänään paljon piknikillä olevia perheitä, mutta myöskin onkimiehiä tasaisin välein. En nähnyt kenenkään saavan yhtään kalaa. Kalassa “oleminen” lienee enemmän mielentila kuin saalistusverbi. Jokivarsi on rauhoittava paikka.
Loppumatkasta alkoi Lyonin kaupunki ilmestyä vähitellen joenkupeeseen. Koska Lyon on kuuleman mukaan yksi Ranskan tärkeimpiä ruokakaupunkeja päätin, että kirjoitan tämän blogin ennen kuin lähden syömään, jos vaikka sattuu käymään niin, että illallisen jälkeen uni maittaa. Palataan asiaan taas huomenna.
Reitti: Mácon – Lyon (87 km)
