Matkan viimeiseksi jäänyt pyöräilyreitti alkoi Aix-en-Provencesta aurinkoisessa säässä. Matkan alussa oli jonkin verran nousua, mutta pääosin reitti kulki hyvillä teillä. Tarkoitus oli pyöräillä 120 kilometriä Fréjusiin, jolloin viimeisen etapin pituudeksi Nizzaan tulisi alle 80 kilometriä. Alun nousujen jälkeen saavuin varsinaiselle viinitilaosuudelle, eril
Pääsin aamulla liikkeelle heti aamupalan jälkeen noin kello kahdeksan. Orangen keskustassa on hyvin säilynyt riemukaari ja vanha roomalainen teatteri, jonka vieressä hotellini sijaitsi. Koska kaupunki oli suhteellisen pieni, liikennevaloissa ei tänään tarvinnut paljoa odotella. Orangen jälkeen reitti kulki aika pitkälti autoteiden pientareella, mutta matkall
Valencen aamuaurinko säteili hotellin kolmannessa kerroksessa suoraan päähän. Koska pyöräliike avautuisi vasta klo 9:30, olin nukkunut ruhtinaallisen pitkään eli kello kahdeksaan. Aamupala oli hotellin kuudennessa kerroksessa. Huoneessa pyörä ja tavarat oli säädetty valmiiksi niin, että saisin nopeasti vaihdettua ulkorenkaan. Aamiaisen jälkeen lähdin protest
Edellisenä iltana menin nukkumaan kesken Lyonin rytmisektion ekstaasihetken, sillä kaupungin kaduilta kaikui huoneeseen jos jonkinlaista soittoa rokkibändeistä puhallinorkestereihin aamuun asti. Ravintolat olivat aiemmin illalla ennakkoon varattuja, joten lopulta kävin syömässä katuitalialaisessa lasagnea palaten hotellille koisaamaan. Aamulla Lyonista lähtö
Nukuin sunnuntaiaamuna hiukan pidempään kuin normaalisti eli puoli kahdeksaan. Aamupalan ja pakkaustoimien jälkeen lähdin liikkeelle kohti Lyonia noin 9:30. Päivän taival oli hiukan alle 90 kilometriä, joten ajattelin joka tapauksessa olevani perillä hyvissä ajoin. Reitti kulki pääosin Saōne-joen vartta. Polkiessani mietin edellisen päivän nautanavigaattorii
Dijonissa vietetty juhannus päättyi lauantaiaamuna kello kahdeksan tienoilla. Ilma oli lämmin ja taivas kirkkaan sininen, muutamalla laulun mukaisella lampaalla varustettuna. Lähtöpaikkani sijaitsi muutaman kilometrin Dijonin ydinkeskustasta, joten näin myös kaupungin tärkeimmät paikat ensi kertaa. Dijoniin voisi tulla toistekin, kaupunki näytti kauniilta po
Hotelli Grand Val eli Suuri Laakso jäi taakse. Päivä oli hiukan harmaa, mutta asteita oli kohtuulliset 23. Alkumatka kulki taas tuttuun tyyliin kanavan ja La Marne joen vartta aina Langresiin asti. Kannustukseksi kotimaan keleistä kärsiville myös täällä Ranskassa matkan aikana satoi kevyesti 2 minuuttia. Langresin jälkeen ajoreitti muuttui. Ensin oli jyrkkä
Saint-Dizieristä lähtiessäni olin varautunut siihen, että päivästä voisi tulla raskas vaikka kilometrejä en ollut tälle päivälle budjetoinut kuin reilut 80. En ole mikään intohimoinen mäkispesialisti. Liikkeelle lähdettyäni huomasin tyydytystä tuntien reitin kulkevan pitkin kanavan reunustaa melkein hotellilta lähtien. Pian matkaa oli kulunut muutamia kymmen
Lähdin liikkeelle Verdunista vasta yhdeksän jälkeen. Mietin kovasti täälläkin miksi hotellin seinillä oli julisteita maailmansotia käsittelevistä näyttelyistä, rintamakarttoja jne. Tällä kertaa enemmän ensimmäisen maailman sodan aikaisista verrattuna Bastogneen. Verdunista eteenpäin oli tienvarrella suurin hautausmaa minkä olen ikinä nähnyt. Se kertoo synkäs
Bastogne jäi taakse aamuseitsemältä. Kaupunki oli mukava ja paikalliset palvelut olivat melko hyvin tarjolla sunnuntainkin, ainakin sain tehtyä retkieväät. Belgian eteläosissa alkoi jo huomata sen, että hyvin harvat ihmiset puhuvat englantia. Ainakin vastaus kysymykseen on aina ei, vaikka kieltä vähän osattaisiinkin. Kysymällä ranskaksi puhutko suomea saa ku