Söin tukevan aamiaisen hotellissani Saint Jean Pied de Portissa. Jotenkin ajattelin, että päivästä tulee raskas vaikka kilometrit ovat pienemmät kuin monena aikaisempana päivänä. Matka alkoi noin 30 kilometrin poljettavissa olevalla nousulla, jonka välissä oli jonkin verran pieniä laskujakin. Sää oli täydellinen, asteita 22 ja aurinko paistoi pilvien välistä
Aamulla taivas näytti harmaalta kuin Putinille toimittamatta jääneet ranskalaiset sotalaivat. Ilma oli kuitenkin suhteellisen lämmin, eikä aivan hiuksen ohutta lyhytaikaista aamutihkua lukuun ottamatta matkan aikana satanut kertaakaan. Maaston suhteen ensimmäinen kolmannes oli tasaista, jopa hieman laskuvoittoista ja sujui oman mittapuuni mukaan melko vikkel
Tänään alkoi nousuvoittoinen osa matkasta. Lepopäivänä pääasiassa löhöilin hotellihuoneessa. Huomasin tuhlanneeni mahdollisuuksia, kun en käynyt katsomassa aika upean keskiaikaisen kaupungin keskustaa. Toki näin sen sitten tänä aamuna, joten ehkä tässä vain vältettiin taistelu kardinaalin miehiä vastaan. Paikka on nimittäin kuulu siitä, että Alexandre Dumas`
Kävin aamulla ennen lähtöä Carrefourin citykaupassa ostamassa muutaman tölkin Coca Colaa ja banaaneja matkaevääksi. Täällä Ranskassa on kaikki hauskan pientä, 25 cl kokistölkit sopivat kivasti tarakkatelinelaukun sivutaskuihin. Pienen ihailussa on sitten haittapuolensa, jos esimerkiksi haluaa päivämatkan päätteeksi olutta janoonsa. Olutannokset ovat aika use
Lähtö Carcassonnesta kohti Toulousea tapahtui aamulla yhdeksän aikaan. Ajattelin, että matka on sen verran tasainen, että aikaa tuskin menee tuntia enempää kuin edellisenä päivänä, vaikka kilometrejä oli hiukan enemmän. Alku oli kuitenkin navakan, suoran vastatuulen vuoksi hitaampaa. Tie oli isompaa ja luonteeltaan tylsempää tyyppiä. Katselin mielelläni taus
Béziersin päivä avautui harmaana ja tihkuisena. Sinänsä pyöräilyn kannalta päivässä ei ollut mitään vikaa, eipähän ainakaan tulisi kuuma. Ilma oli pukeutumisen suhteen epäselvä, sillä valinta sadeviitan ja pelkän tuulitakin välillä ei tuonut mitään eroa kastumiseen. Tuulitakki kastui tihkusateessa ja sadeviitan alla hikoili suurin piirtein saman verran, jote
Le Grau du Roissa huomasin, että olin unohtanut Macini laturin edelliseen hotelliin. Sain blogin kirjoitettua, mutta seuraava ei enää onnistuisikaan, ellen saisi kannettavaan virtaa. Iltapäiväetsiskelyjen pohjalta laturia ei löytynyt koko kaupungista ja kyseisen tuotevalmistajan patenttihakuisuus näytti takapuolensa. Sivuttaakseni kyseisen mielikuvan, nappai
Päivän etapin alkuosuuden valinta johtui siitä, että olen luonteeltani Niki Lauda. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin jotenkin nopea vaan sitä, että pyrin tekemään valintani ajoreiteistä enemmän tiedon kuin uskomusten perusteella. En voi kuitenkaan kieltää, etteikö reitti Google mapsin ehdotuksen pohjalta ajaminen läpi Camarquen luonnonsuojelualueen
Tänä aamuna oli ensimmäisenä mielessä eilinen tuuli, mutta pelko oli turha. Mistral puhalteli, mutta navakkuus oli kadonnut ja sillä ei lopulta ollut mitään merkitystä päivän polkemiseen. Matka alkoi noin 4 km jyrkällä ylämäellä, mutta sen jälkeen oli laskeva linja koko loppumatkan. Päätin melko alussa poistua DN7:n varsin liikennöidyltä päätieltä, mikä oli
Yön aikana hotellin sisällä kuului ulvontaa kuin kummitusjunassa, sillä ulkona tuuli navakasti. Olin jo lätkämatsin jälkeen, jonka sain katsottua kanadalaiselta kanavalta nettistriiminä, huolestuneena vilkuillut seuraavan päivän sääoloja. Tuuli puhaltaisi täysin vastaisena yli 10 ms koko seuraavan päivän. Tutkin myös fillarifoorumilta löytynyttä laskurilinkk