logo

Päätepysäkki Edinburgh

Glasgowssa paistoi aurinko lähtiessäni kohti Edinburghia tämän kertaisen pyöräretken viimeiselle osuudelle. Lyhyen kaupunkiosuuden jälkeen reitti kulki käytännössä koko matkan pitkin kanavanvartta. Kanavat olivat ennen rautateitä tärkeä väylä tavaroiden kuljetukseen ja niitä on runsaasti ympäri Britanniaa. Kanavat on myöskin melkoisia rakentamisen taidonnäytteitä, sillä matkan varrella kanava ylitti yhden joen, yhden rautatien ja yhden moottoritien. Noita ylitysteitä pitkin voi siis seilata proomuilla. Pyöräilyn kannalta reunan kivetykset olivat hiukan täristäviä. En kuitenkaan tippunut kanavaan tai rautatielle kanavan alla.

Saavuin perille Edinburghiin iltapäivällä. Oli mukava polkea kokonaan viimeinen osuus, vaikka edellisenä päivänä olin ajatellut hyppääväni junaan jossakin puolivälin tienoilla. Maasto oli kanavan reunaa kulkiessa kuitenkin niin tasainen, että ajoittaisesta sateesta huolimatta polkeminen oli miellyttävää.

Edinburghissa lähdin ensitilassa syömään, sillä aamupalan jälkeen en ollut syönyt kuin yhden banaanin ja juonut pullollisen inkivääriolutta. Kävelin hotellilta kohti keskikaupunkia villisian kuvat silmissä, mutta päädyinkin japanilaiseen nuudeliravintolaan. Jos asiakkaista on suurin osa aasialaisia, tietää tulleensa oikeaan paikkaan. Annokset olivat lisäksi kooltaan työväenluokalle tarkoitettuja, joten senkin puolesta valinta oli oikea. En ollut aikaisemmin syönyt nuudeleita puikoilla, mutta nälkä opettaa uusia taitoja. Loppuvaiheessa nappailin puikoilla kungfu-pandan ottein itikoita kiinni ilmasta.

Edinburgh on aika jylhä kaupunki. Sen rakennuksissa on pääkaupunkimaisuutta ja maaston korkeuserot korostavat goottilaista menoa. Kiertelin keskikaupungilla ja törmäsin maailman suurimpaan kirjailijalle rakennettuun monumenttiin. Kyseessä on Sir Walter Scottin muistomerkki. Tämä kertoo jotakin skottien arvostamista asioista.

Samalla kaupungissa näyttää olevan menossa melkoinen rakennusbuumi keskustan tietämillä, sillä nostureita iski silmään useampia. Edinburgh on näköjään Skotlannin Järvenpää. Semmoista asiasta kuin raha voitaisiin ehkä täältä ottaa mallia Järvenpäähän, niin saataisiin kaupungin taseet kuntoon. Reissun aikana mm. Englannissa, Pohjois-Irlannissa ja täällä Skotlannissa on ollut käytössä omat setelit, vaikka valuutta on sama. Lisäksi esim. Danske Bank on julkaissut omia seteleitä. Rahan painaminen ei ole täällä minkään keskuspankin yksinoikeus. ”As long as it says Sterling it´s ok”, minulle todettiin kun kysyin mistä kukakin tietää, mitkä setelit ovat peräisin Monopoli-pelistä.

Tänään kävin myös ostamassa pyörälle kuljetuslaukun. Sellainen mielenkiintoinen asia tähänkin pyöränkuljetukseen liittyy, että puoli vuotta sitten Finnair lupasi vahvistaa pyöränkuljetuksen parin päivän sisällä, mutta viimeistään 24 ennen lennon lähtemistä. No eiväthän ole sieltä mitään vahvistaneet. Saa nähdä miten käy pyörälle Edinburghin lentokentällä.

Joka tapauksessa blogi päättyy tältä vuodelta tähän. Iso-Britanniasta jäi paljon hyviä kokemuksia. Erityisesti pidän suoruudesta, avoimuudesta, kohteliaisuudesta ja reiluudesta, jota kohtasin eri puolella Brittein saaria. Mukavia ihmisiä nämä britit. Lisäksi täällä on todella paljon ihmisiä ympäri maailmaa, joten uusia tuttavuuksia löytyi Uutta-Seelantia ja Kaliforniaa myöten. Demokratian perinteet ovat täällä myös todella vahvat ja siitä syystä näin druidina ennustan, että lokakuussa britit jättävät EU:n No deal -ehdoin pääministeri Boris Johnsonin johdolla. Siitä sitten menee noin viisi vuotta kun Britit hakevat jäsenyyttä uudelleen vahingosta viisastuneena. Semmoista on demokratia. Aika tehdä oma Brexit huomenna kohti Helsinkiä. God Save the Queen and common people as well!

Glasgow – Edinburgh 90 km pyöräilyä

Kommentoi

captcha *