logo

Mikä maa, mikä raja?

Fillarin raahaaminen alas hotellin kierreportaita kävi aamujumpasta. Kaikesta huolimatta kannan pyörän aina yöksi huoneeseen, koska silloin sitä ei tarvitse pultata seinään eikä irroittaa pyörästä helposti varkaiden mukaan lähteviä osia. Viimevuoden kokemukset opettivat tämän. Nappasin lähtiäisiksi kuvan majapaikasta.

Hotelli Tilburgissa

Hyvät kelit sen kun jatkuvat.  Suuntasin nokan kohti etelää. Päivän etapin alkupuoli meni hollantilaisessa maalaismaisemassa ja kylämiljöissä. Koko loppupuoli olikin sitten kanavan kylkeä pitkin kurvailua. Kurvailua sanan figuratiivisessa merkityksessä, sillä käytännössä kanava meni muutaman kilometrin viivasuoraan, jonka jälkeen oli ehkä pieni käännös. Sama geometrinen meininki jatkui monta kymmentä kilometriä.

Kanavaa Hollannin ja Belgian seuduilla

Sitä helposti luulee, että kanavaa seuratessa ei voi eksyä, mutta sekin onnistuu, jos valitsee ylitystilanteessa vanhan rautatiesillan väärän puolen. Onneksi kuitenkin vasemmalla puolella siltaa oli kapea jalkakäytävä, jossa saattoi taluttaa pyörän toiselle puolelle. Tämän jälkeen laskeuduin pienen metsikön läpi kanavan toiselle puolelle pyörätielle. Lokomotiiviradat ja luonto avartavat.

Silta Belgiassa

Sellainen kummallisuus matkalla sattui, että tajusin vasta 15 kilometriä Belgian puolella jo olleena vaihtaneeni maata, autojen rekisterikilpien perusteella. Missään kohtaan tietä ei ollut kylttiä kertomassa minkään valtakunnan vaihdoksesta. Tämä on aika EU:ta.

PS. Seuraava blogipäivitys tulee vasta sunnuntaina.

Reitti: Tilburg, Hollanti – Lanaken, Belgia (104 km)

Kommentoi

captcha *