Mökillä yöpymisessä oli se hyvä puoli, että saatoin jättää kaksi kolmannesta varusteista sinne. Viimeisellä osuudella en enää tarvinnut telttaa, makuupussia, makuualustaa, retkikeitintä, ruokailuvälineitä ja muutamaa ylimääräistä vaatekertaa. Näin pyörän päältä hävisi noin 20 kiloa painoa. Alussa tuntui kuin olisi ajanut moottoripyörällä, sen verran kevyempää meno oli.
Valitsin alussa kehoituksista huolimatta metsäisen ja sokkeloisen hiekkatien, koska halusin nähdä reitin jota en muuten kulkisi. Samalla pääsin pois rekkojen seasta päätieltä. Hiekkatien kunto vaihteli kovapohjaisesta hiekkatiestä kinttupoluksi, mutta pyörällä se oli suhteellisen helppo ajaa. Ilman gps:ää en olisi lukuisista mutkista selvinnyt. Hiekkatieosuuden jälkeen pääsin päällystetylle Vierumäentielle, jota oli mukava ajaa auringonpaisteessa. Vierumäeltä eteenpäin matka jatkui nelostien kyljessä kulkevaa vanhaa Lahdentietä pitkin. Juuri ennen Lahtea pysähdyin kahvilla 50-luvun henkeen sisustetussa pikakievarissa. Musiikkina soi rockabilly. Puuttuvien bensapumppujen paikalle voisi entisöidä retropumput koristeiksi. Sopisivat paikan tyyliin.
Viimeiset 50 kilometriä olivat samankaltaisia kuin lapsuuden automatkat: koska ollaan perillä? Kysymys askarrutti viiden minuutin välein. Vihdoin liikennemerkit ennakoivat lopun alkua.
Saavuin perille 18.6.2013 klo 19.30. Koko matka Utsjoelta Järvenpäähän kesti 14 päivää, johon kuului 12 päivää polkemista ja kaksi lepopäivää. Loppuanalyysia tulee myöhemmissä päivityksissä. Kiitos kaikille kannustuksesta!
Reitti: Jaala – Vierumäki – Lahti – Mäntsälä – Järvenpää (128 km)
